Voiko etäharjoittelussa oppia yhtä hyvin kuin perinteisessä harjoittelumallissa, missä harjoittelu suoritetaan työpaikalla ja ohjaaja on jatkuvasti läsnä? Kuinka ohjaus onnistuu etäyhteyksien päästä? Korvaako etäharjoittelu tulevaisuudessa perinteisen harjoittelun? Pohdiskelin edellisessä kirjoituksessani etäharjoittelua ratkaisumallina taloushallintoalan harjoittelupaikkapulaan.
Pääsin haastattelemaan Noora Hellsteniä, jolla on kokemusta sekä perinteisestä harjoittelusta että etäharjoittelusta. Noora opiskelee Raision seudun koulutuskuntayhtymässä Merkonomiksi, ja suorittaa tällä hetkellä toista harjoitteluaan.
Ensimmäisen harjoittelun Noora teki tilitoimistossa, jossa hän oli toimistossa päivittäin paikalla. Tällä hetkellä Noora tekee etäharjoittelua eAccount Nordic Oy:lle, jossa olen itse aloittamassa etäharjoittelun joulukuussa.
Tästä syystä minua kiinnostaa kovasti, kuinka Nooralla on sujunut ja kuinka hän kokee kahden erityyppisen harjoittelupaikan hyödyt.
Tapasin Nooran ensimmäistä kertaa syyskuussa, ja tykästyin häneen heti. Noorasta näkee, että hänellä on poikkeuksellinen halu mennä eteenpäin ja tavoitella haluamiaan asioita. Hänen unelmansa on toimia yrittäjänä, ja yrittäjyydessä puhuttelee erityisesti valinnanvapaus, mahdollisuus toteuttaa ideoita ja toimia oman aikataulun ja inspiraation mukaan.
Mutta, mennäänpä itse asiaan.
Noora, kuinka harjoittelupaikkojen hakeminen sujui?
Ensimmäistä harjoittelupaikkaa hain kauan, ja ensin suuntasin hakemukseni isoihin yrityksiin, joiden oletin ottavan helpommin harjoittelijoita. Lähetin sekä sähköpostia että soittelin yrityksiä läpi. Monesta paikasta ei vastattu lainkaan, vaikka joistakin jopa luvattiin olla myöhemmin yhteydessä. Opettaja onneksi vinkkasi yrityksiä, jotka ovat aiemmin ottaneet harjoittelijoita, ja tuolta listalta ensimmäinen harjoittelupaikkani löytyi. Suora soitto tuotti tulosta ja sain paikan.
Tämä jälkimmäinen harjoittelupaikka löytyikin hieman eri tavalla.
Hain jälleen lukemattomia paikkoja, mutta tuloksetta. Hakuprosessin aikana sattui niin, että vanhempani olivat menossa Turun linnaan Yrittäjägaalaan, kun isälleni tuli este. Lähdin tapahtumaan häntä sijaistamaan ja sieltä parin mutkan kautta tapasin nykyisen harjoittelupaikkani eAccount Nordic Oy:n perustajan Carita Mäkisen. Pöydässämme istui eräs tilitoimistoyrittäjä, jolla oli jo harjoittelija, mutta hän lupasi esitellä minut jollekin toiselle alan yrittäjälle.
Ensimmäinen tapaaminen oli nopea, ja tämä yrittäjä ehti vain kysyä Caritalta tarvitsisiko tämä harjoittelijaa. Carita pyysi laittamaan hänelle asian tiimoilta viestiä ja itse en ehtinyt tilanteessa suutani avata. Tämä jäi harmittamaan. Tapahtuman loputtua ja väen vähennyttyä bongasin Caritan uudelleen. Menin hänen luokseen ja esittäydyin, ja kerroin että minä olen se joka tarvitsee harjoittelupaikan.
Carita innostui minusta kovasti ja alkoi tehdä selvitystyötä, jotta pääsisin osaksi heidän tiimiään.
Kuvaile hieman harjoittelupaikkojasi
Ensimmäisessä harjoittelupaikassa pääsin tekemään kirjanpitoa sekä epäselvien kirjausten ja tapahtumien selvittelyä. Lisäksi pääsin luovuttamaan asiakkaille aineistoja, vaikka yleensä heillä ei ole tapana antaa harjoittelijan hoitaa asiakaskontakteja. Työsuhteet olivat tässä paikassa pitkäaikaisia, ja tekemäni työ tarkastettiin huolellisesti. Toimistolla oli aina joku paikalla, joten oli helppoa ja nopeaa kysyä apua ja neuvoja, kun sellaisia tarvitsin.
Nykyisessä harjoittelussa eAccountilla olen päässyt tekemään kirjanpitoa, ja alkuvuodesta pääsen tutustumaan sekä palkkoihin että tilinpäätöksiin. Minulle on osoitettu coworking-tila Turun Logomolla. Saan tehdä hyvin itsenäisesti töitä, ja apu on minulla etäyhteyksien päässä.
Yleensä kerään listaa eteen tulevista kysymyksistä ja kysyn ne kerralla, kun olen yhteydessä ohjaajaani.
Tietysti, jos ongelma on sellainen etten pääse asioissa eteenpäin niin koitan saada heti jonkun kiinni, joka osaa minua neuvoa.
Mitä yhteistä harjoittelupaikoilla ja -tavoilla oli?
Molemmissa paikoissa pääsin tutustumaan käytettävään ohjelmistoon ensin ohjaajan avustuksella, mutta pääosin hyvin itsenäisesti. Joskin aina sain apua, jos sitä tarvitsin. Ensimmäisessä harjoittelupaikassa käytin Procountoria ja tässä nykyisessä minulla on Netvisor käytössä. Perehdyttämisessä ei muutenkaan ollut paikkojen välillä suurta eroa, mielestäni se oli riittävä molemmissa.
Onko harjoittelutavoissa ollut eroavaisuuksia?
Ensimmäisessä harjoittelussa tein tiiviisti ihan perinteistä harjoittelua ja itse kirjanpitotyötä. Se oli hyvä, sillä se oli ensimmäinen harjoitteluni alalla, joten sain siitä varmuutta omaan tekemiseeni.
Nykyisessä paikassa taas olen päässyt tutustumaan asiakkaiden liiketoimintaan erilaisilla tavoilla sekä muutenkin hyvin vaihteleviin tehtäviin. Olen esimerkiksi päässyt tutustumaan keilahallia pitävän asiakkaan liiketoimintaan keilaamalla hänen kanssaan. Sen lisäksi olen päässyt asiakastapaamisiin mukaan. Olen myös ollut Caritan mukana Turun ammatti-instituutissa puhumassa ammattikoulun 2. ja 3. vuosikurssille sekä yhden päivän Turun Business Festivalilla roudarina.
Suosittelisitko etäharjoittelua myös muille?
Etäharjoittelu on hyvä vaihtoehto, jos opiskelijalla on jo hieman osaamista ja kokemusta. Tämä vaatii paljon itseohjautuvuutta ja omasta työstä vastuun ottamista, sillä kukaan ei ole jatkuvasti vieressä kertomassa mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.
Toisaalta taas siitä saa lisää itsevarmuutta, kun saa hoitaa tehtäviä itsenäisesti. Itsensä johtamisen taito on ainakin harjoittelun aikana päässyt kehittymään.
Aina ei myöskään saa heti ketään kiinni, jos tulee tilanne ettei tiedä mihin seuraavaksi ryhtyisi tai kuinka pääsisi ongelman kanssa eteenpäin. Itse tällaisissa tilanteissa siirryn koulutehtäviin, kunnes taas saan ohjaajalta apuja ja pystyn jatkamaan harjoitteluun liittyvien tehtävien parissa.
Etäharjoittelusta eväitä tulevaisuuden työelämään
Nooran kokemuksien perusteella voisi ajatella, että etäharjoittelu ei ole heti korvaamassa perinteistä harjoittelua. Erityisesti nuorille, joilla ei vielä ole työelämäkokemusta sekä paljon ohjausta vaativien opiskelijoiden kanssa perinteinen harjoittelumalli on varmasti parempi ratkaisu. Etäharjoittelu voi kuitenkin tuoda sellaista lisäarvoa harjoittelijalle tulevaisuuden työelämää ajatellen, jota perinteinen harjoittelu ei välttämättä voi tarjota.
Kuten Noora korostaa, etäharjoittelu vaatii harjoittelijalta itseohjautuvuutta ja oma-aloitteisuutta paljon enemmän kuin perinteinen harjoittelu. Toisaalta, etäharjoittelussa on mahdollista myös kehittää sellaisia työelämätaitoja, joita nykyaikana ja tulevaisuudessa tarvitaan.
Itsensä ja oman työn johtaminen ovat taitoja, joita työelämässä suoriutumisesta nykypäivänä vaaditaan ja niiden merkitys tulee todennäköisesti vain kasvamaan. Näiden taitojen kehittäminen jo harjoitteluaikana voi antaa opiskelijalle paremmat mahdollisuudet työllistyä sekä menestyä työelämässä.
Myös yritys voi oppia etäharjoittelun toteuttamisesta ja saada siitä uusia keinoja niin ihmisten kuin töiden johtamiseen. eAccount Nordic Oy:n yritysblogista voit lukea Caritan kirjoituksen Etätyö ja yhteisöllisyys – etäyhteisöllisyys? Siinä käsitellään mielenkiintoisesta näkökulmasta etätyötapoja ja etätyön toteuttamista yhteisöllisyyden näkökulmasta. Etätyö on ilmiönä kuitenkin vielä suhteellisen tuore, joten sen kehittämiseen ja toteuttamiseen yritysten kannattaa kiinnittää huomiota.
Etätyö on tullut jäädäkseen, joten uskon että myös etäharjoittelu tulee lunastamaan paikkansa. Perinteinen harjoittelumalli ei tule katoamaan mihinkään, mutta etämalli voi hyvinkin tarjota tulevaisuuden työelämän näkökulmasta uusia mahdollisuuksia niin yrityksille kuin opiskelijoille.
Oliko kirjoitus hyödyllinen? Jaa se muillekin!
