Kun päätin vaihtaa alaa taloushallinnon tehtäviin, tein taustatyötä alan työllisyystilanteen tiimoilta. Lähtökohtaisesti alaa vaivaa jo nyt työvoimapula, ja lähivuosina alalta on eläköitymässä suuri määrä työvoimaa. Myös Taloushallintoliitto on ottanut kantaa työvoimapulan selättämiseen eri keinoin. Kaikesta tästä huolimatta taloushallinnon harjoittelupaikka tuntuu olevan kiven alla. Olisiko etäharjoittelu ratkaisu harjoittelupaikkapulaan?
Lue myös: Perinteinen harjoittelu vs etäharjoittelu
Kuka sitä harjoittelupaikkaa etsii?
Opiskelen TAKK:ssa taloushallinnon osatutkintoa, ja meillä on mahdollisuus suorittaa 1-3 seuraavista osa-alueista: kirjanpito, osto- ja myyntireskontra sekä palkanlaskenta. Teoriaopintoja meillä on kaksi kuukautta, jonka jälkeen viimeistään tammikuun alussa on tarkoitus aloittaa harjoittelut.
Itse ajauduin opiskelemaan hieman tavanomaisesta poikkeavasta lähtökohdasta, ja minulla oli harjoittelupaikka jo ennen opiskelupaikkaa. Itse asiassa hain opiskelemaan, koska tarvitsin osaamista, jotta saatoin lähteä eAccount Nordic Oy:n tiimiin rakentamaan uraa. Ymmärrän kuitenkin paremmin kuin hyvin muiden opiskelijoiden paineita harjoittelupaikan suhteen, varsinkin kun paikat tuntuvat olevan kiven alla.
Elävän elämän kokemuksia
Harjoittelupaikan löytäminen on luonnollisesti ollut yksi kuumimmista puheenaiheista koulun käytävillä ja kahvitauoilla. Tällä hetkellä noin neljänneksellä meistä on harjoittelupaikka tiedossa, ja muilla vielä työn alla. Varmistuneista harjoittelupaikoista useampi on saatu jollakin tavalla suhteiden avulla, joten paikan saantia auttaa kovasti, jos sattuu tuntemaan jonkun alalta.
Monella on ensisijaisena toiveena nimenomaan kirjanpidon harjoittelu, mutta monet ovat avoimia myös muille vaihtoehdoille. Harjoittelupaikan saamisen suurimmaksi esteeksi epäillään harjoittelun ajankohtaa, ja muutamasta paikasta onkin kerrottu, että heillä on jo harjoittelupaikat täynnä. Kokemusta ei harjoittelijalta kai sentään voida edellyttää, joten sen puute ei voi olla esteenä harjoittelupaikan löytymiselle.
Hakuprosessissa yrityksillä parantamisen varaa
Harjoittelupaikan haussa monet ovat törmänneet samaan ilmiöön, kuin työhakemuksia lähettäessäkin. Pääsääntöisesti kukaan ei vastaa hakemukseen. Koskaan. Mitään. Vaikka yrityksen sivuilla olisi erillinen kanava harjoittelupaikan hakemiseen, niin silti pääsääntö on, että hakijaa ei koskaan kontaktoida. Yksi opiskelijakaveri ilahtui, kun hänelle soitettiin ja kerrottiin että hän ei tullut valituksi. Tämä kertoo mielestäni melko kuvaavasti siitä, millä tasolla yrityksissä harjoittelijoiden (ja todennäköisesti muuhunkin) rekrytointiin resursoidaan.
Mitä luulet, kumpaan yritykseen hakija tulevaisuudessa mieluummin laittaa hakemuksen: siihen, josta ei koskaan kuulunut mitään, vai siihen joka kertoi, että hakija ei tullut valituksi? Tässä kohtaa yritys pystyy erottautumaan kilpailijoistaan hyvin pienellä vaivalla: automaattinen “kiitos hakemuksesta” -viesti ja tämän jälkeen “et tullut valituksi” -viesti riittävät mainiosti. Tämä koskee myös rekrytointiprosessia. Syksyllä hakemistani paikoista ei monestakaan kuulunut yhtään mitään.
Lue myös: 6 syytä miksi alanvaihtajan kannattaa harkita yrittäjyyttä
Etäharjoittelu ratkaisumallina
Olen kuullut yhdeksi syyksi harjoittelupaikkojen vähyyteen sen, että työntekijät ovat niin ylityöllistettyjä tällä hetkellä, että harjoittelijoiden ohjaamiseen ei riitä aikaa. Toiseksi syyksi olen kuullut etätyöt. Mikäli nämä ovat ongelman ytimessä, niin voisiko ratkaisu mahdollisesti löytyä etäharjoittelusta? Alan käynnissä oleva murros yhdistettynä suureen työntekijävaihtuvuuteen eläköitymisen myötä olisi juuri oikea hetki luoda uusia toimintatapoja.
Mikäli käytössä on paperitositteita, niin se saattaa aiheuttaa käytännön hankaluuksia. Tällä hetkellä taloushallintoa opiskelevat tulevat kuitenkin työskentelemään tulevaisuudessa pääasiassa sähköisen kirjanpidon parissa, joten harjoittelukin voi hyvin koostua sähköisestä kirjanpidosta.
Lue myös: Perinteinen harjoittelu vs etäharjoittelu
Etäharjoittelussa tulee huomioida erityisesti myös yhteisöllisyys, kuten missä tahansa etätyössä. Ruudun takaa työyhteisöön integroituminen on haasteellisempaa kuin läsnäollessa, mutta sekin toki mahdollista. Käy lukemassa Carita Mäkisen kirjoitus kyseisestä aiheesta: Etätyö ja yhteisöllisyys – etäyhteisöllisyys?
Työnantajalta etäharjoittelu vaatii tietoturva-asioista huolehtimista. Harjoittelijalle tulisi esimerkiksi järjestää yrityksen tietokone, jolla on tarvittavat suojaukset. Työpaikan järjestelmiä ei ole suotavaa käyttää kotikoneelta, saati tallennella asiakkaiden tietoja kotikoneelle.
Harjoittelun alussa ja aina uuden asian opettelun yhteydessä ohjaaja ja harjoittelija voisivat pitää esimerkiksi videoyhteyden auki koko päivän, jolloin kynnys esittää kysymyksiä olisi mahdollisimman matala. Koko harjoittelun ajan on tärkeää, että harjoittelijalla on jatkuvasti mahdollisuus pyytää apua ja kysyä neuvoa. Esimerkiksi joka aamuinen videopalaveri päivän tehtävistä, sekä pikaviestinpalvelu, jossa on koko tiimi saatavilla aina tarvittaessa, toisivat jo hyvän rungon harjoittelun toteutukseen. Olisiko mahdollista ohjata jopa useampaa harjoittelijaa samaan aikaan?
Uskon, että kaikki meidän opiskeluryhmästämme tulevat löytämään harjoittelupaikkansa. Ainakin kaikilla on motivaatio kohdallaan ja todellinen halu oppia.
Oliko kirjoitus mielenkiintoinen? Jaa se muillekin!